Huvilan on piirtänyt Alex Nyström vuonna 1917 pankinjohtaja Tor Grotenfeltille.

Vuonna 1926 Turun kaupunki pakkolunasti huvilan Suomen ensimmäiseksi siviililentoterminaaliksi. Tältä vesilentoasemalta lennettiin Tukholmaan. Ruissalon lentosatama oli erittäin vilkasliikenteinen, sieltä lähti vesilentokoneita Tukholmaan ja Helsinkiin. Päärakennus toimi matkustajapaviljonkina.

Huvilan vuokraus tuli mahdolliseksi Turun kaupungin luovuttua lentosatamasta kun lentotoiminta siirtyi 1935 Artukaisiin valmistuneelle lentokentälle.

Aino ja Jaakko Suomalainen viettivät kesät 1937-39 vuokrahuvilassa Ruissalossa. Kaija ja Aarne Koskimies olivat vasta alkaneet seurustella, kun he ensimmäisen
kerran 30.6.1937 vierailivat tulevien appivanhempiensa luona Ruissalossa.

Näin Kaija kertoo vanhemmilleen:

”Viime sunnuntaina olin sitten käymässä siellä Ruissalossa niiden Suomalaisten huvilalla. Minua oli sinne monta kertaa pyydetty, mutta en ollut aikaisemmin mennyt. Nyt oli oikein ihana päivä eikä ollut muutakaan tekemistä, niin läksin 12:n autolla Ruissaloon. Se on kauniilla paikalla se huvila, meren rannalla, tammimetsän ympäröimänä. Itse rakennus on valkoinen, 2-kerroksinen kivirakennus, oikein hauska ala-ja yläparvekkeineen.”

Kesän 1938 Suomalaiset viettivät Ruissalossa ja juhannuksena 1939 Kaija kirjoittaa sieltä vanhemmilleen:

”Täällä on ollut hirveän kylmä ja sateinen juhannusilma. Ei ole kuin 13 astetta lämmintä ja taivas on aivan harmaa. Eilen illalla oli myös koleaa. Emme olleet illalla missään, katselimme vain täältä viereisellä pellolla olevaa komeata kokkoa ja kuuntelimme radiossa juhannusaaton ohjelmaa.”

Tämä oli Suomalaisten viimeinen kesä Ruissalossa, sotavuodet he asuivat Yliopistokadulla Turun keskustassa ja sodan jälkeen löysivät oman kesäasunnon Kuusiston saaresta.

Vuodesta 1942 huvilassa on toiminut Turun Pursiseuran seuramaja ja ravintola. Lisätietoa seurasta kotisivuilta https://turunpursiseura.fi